keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Matkalla - Tabula rasa



Matkalla - Tabula rasa


Valokuvaaja ystävät pistivät haasteen, omakuvasta. Haaste otettu vastaan ja halusin lähestyä asiaa tällä kertaa vahvan tunnepohjaisesti. Suomessa tunnutaan vieläkin elävän tabujen maailmassa, jossa jotkut asiat on vähemmän hyväksyttyjä ja valitettavasti, ainakin itse olen huomannut, että positiivisia asioita on helppo jakaa, mutta entäs kun puhutaan surullisemmista tai kipeämmistä asioista, hyväksytäänkö sut silloinkin tai onko surullisista tai negatiivisista tunteista ok edes puhua?

 Se, miksi kirjoitan nyt tästä, on se, miten koen sosiaalisen median vääristävän kuvaa elämästä, jossa kaikki on miltei aina  positiivista. Surullisemmatkin asiat on ihan ok. Jos valokuva herättää tunteita, positiivisia tai negatiivisia, se saavuttaa sen, mitä itse valokuvaamiselta haen ja missä valokuvaajana haluan vielä kehittyä. Valokuvaaminen on paljon muutakin kuin asioiden rajaamista ja kuvan sommittelua, valokuvilla voi ilmaista myös vahvaa sanomaa. Musta taide, "black art" on  kiinnostanut mua jo pitkään ja ajattelin tällä kertaa sukeltaa mustan taiteen ja niiden vähän vähemmän kauniiden tunteiden sekaan. 

















(Tämä kuva on Tina Pirttimaan upea otos) 



Tabula rasa (latinaa), suom. tyhjä taulu on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy "pää täysin tyhjänä", ja ihmisen identiteetti rakentuu täysin syntymän jälkeisten kokemuksien pohjalta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti