maailmalta muistoja.
simpukoita, meritähti
voi reissaaminen sentään. oon taas jääny ihan jumiin maailmaan, sillai hyvällä tavalla. kap verden reissusta on pari viikkoa ja vieläkin jaksaa hymyilyttää reissu. kaikista kasvattavin reissu, kun lähti ihan yksin.
seuraava reissu on jo taas suunnitteilla tai monta seuraavaa jo. :) jokainen kerta kun sitä lähtee johkin kauemmas kotoa niin sitä huomaa, et näkee ja kokee arjen maailman aina jokaisen reissun jälkeen erilaisena.ja oman elämänsäkin.
sitä kaipaa enemmän itelleen aikaa elää ja kokea ja alkaa haaveilu uusista reissuista. haaveilu ei oo pahasta, varsinki kun mun tapauksessa ne haaveet on tapana toteuttaa, ainakin jos reissaamisesta on kyse. sitten säästetään, että pääsee taas johonki tuntemattomaan paikkaan nauttimaan erilaisesta kulttuurista ja tavoista.
"Vieraassa tutussa kaupungissa,
väliaikaisen elämän ovella,
avaimet kädessä,
minä lasken matkalaukun
hotellin lattialle,
avaan verhot, sammutan valon
joka palaa sisälläni,
katselen pimeää puiden alla,
en tahdo päästää irti,
olen palannut siihen
mikä aina on uutta,
minkä tunnen,
tropiikin lintuihin,
liikenteen ääniin,
minä lasken pääni tyynylle,
kaikki entinen mennyttä,
olen nukkunut, tehnyt matkaa
saapumatta perille,
rypyt otsalla syventyneet,
muistojen juovat
joita lavuaarin kylmä vesi
ei pese pois,
minä elän."
-Petersham
"Huone maksettu päiväksi kerrallaan
pitkään hiekkaan varisseet
varpaiden jäljet
hotelli huminan ovi
aukeaa yöhön,
keskelle kuutamoa
aallot vyöryvät rantaan
hennot hyönteiset
australian lainelaudat
palaavat mereltä kotiin
tämä matka ei ole ohi
kun uusi jo alkaa"
-Markus Jääskeläinen
"Toissapäivänä meloimme saaresta, matka oli pitkä, nyt istun junassa, ihmisten sivistys ympärilläni, särkymättömät ikkunat, ja aurinko paistaa, sinä kastat kärventyneen ihosi veteen jota et uskalla juoda, sillä saaret kuin galaksit aukeavat ympärillämme, me kosketamme niiden rantoja. Aurinko paistaa vedestä, mitä on auringon alla, kaupunki jota ei ole rakennettu, maailman alku, ja metsä johon eksymme kun kaikki on valmista, minä katselen sinun selkääsi veneen keulassa, sinä livut kohti tulevaisuutta, kellut valon ja varjon välissä, hiukset levällään."
- Markus Jääskeläinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti