oon niin iloinen kun oon saanut syksyn aikana rakennettua taas omaa pesääni, juuri sellaiseksi mikä on mun kotini. paljon on heitetty tavaraa roskiin, viety kaatopaikalle, kierrätykseen ja paljon on hankittu kierrätettyä uutta ja ihan uuttakin. viimesin hankintani oli puu joka kuvastaa mulle uutta alkua ja hirveätä kasvua, jota mussa on tän syksyn aikana tapahtunut.
vaikeuksista voittoon, niin se kaikki vaan kasvattaa. koti on mulle kuitenkin se turvapaikka. semmonen paikka missä voi olla haavoittuvainen ja hauraskin. |
 |
unettomia öitä on tällä viikolla ollut monta ja mitä muuta luova ihminen alkaisikaan tekemään kuin luomaan.
oon valokuvannut, sisustanut, piirtänyt ja kirjottanut.
elämä on ollut jotenkin niin lungia, stressitöntä ja helppoa jo hetken aikaa. ei purista, ei kiristä päätä ja on aikaa itselle ja omalle luovuudelle.
maailmakin on taas muuttunut kauniiksi.
se on jännää, miten maailma näyttää eri mielentiloissa ja eri ihmisten kanssa erilaiselta. mun maailmani on taas kaunis. sitä oon kaivannut elämässäni jo pitkään. valitettavasti sille ei ole tilaa, aikaa eikä halua jos elää stressissä tai tukahdutettuna. nyt tuntuu siltä taas että kaikki on mahdollista ja maailma on mulle auki. :)
 | |
tän päivän paras piriste oli, kun ystäväni salla oli tehnyt musta jutun omaan blogiinsa. ihana salla. <3 http://keltainenvillasukka.blogspot.fi/?spref=fb |
 |
"Suuri lähtö on yhtä tärkeä
kuin ensimmäiset rivit kirjassa.
Ne määräävät kaiken."
~Tove Jansson: Muumipappa & Meri s.23 ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti