Matkalla - Pala jotain uutta, inspiroivaa ja innostavaa
Kesä 2019 tarjosi mulle palan kaunista Suomea, mahdollisuuden tutustua Suomenlinnaan työn merkeissä. Lopputuloksena rakastuin kesäiseen Suomenlinnaan, Suomenlinna tarjosi palan jotain uutta, inspiroivaa ja innostavaa. Aurinko helli viime kesänä yli +30 ja lämpö, se vaan antaa mulle järjettömän kasan energiaa ja hymyn kasvoille.
Suomenlinna (ruotsiksi Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus ja se on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Suomenlinnasta tuli vuonna 1991 yksi Unescon maailmanperintökohde ja siitä puhutaankin kulttuuriaarteena. Suomenlinnan rakennustyöt alkoivat Suomen kuuluessa vielä Ruotsiin, 1748. Vuoteen 1918 asti se tunnettiin ruotsinkielisen nimensä pohjalta suomalaisittain Viaporina. Suomenlinna on päässyt maailmanperintökohteeksi sotilasarkkitehtuurinsa ansiosta. Linnoituksen ainutlaatuisuus johtuu pitkälti saarten muodoista.
Suomesta löytyy kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Kulttuuriperintökohteiksi Suomessa on nimetty Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas, Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko, Struven ketju, Suomenlinna sekä Sammallahdenmäki. Ainoaksi luonnonperintökohteeksi on nimetty Merenkurkun saaristo.
Kesä 2019 tarjosi mulle palan kaunista Suomea, mahdollisuuden tutustua Suomenlinnaan työn merkeissä. Lopputuloksena rakastuin kesäiseen Suomenlinnaan, Suomenlinna tarjosi palan jotain uutta, inspiroivaa ja innostavaa. Aurinko helli viime kesänä yli +30 ja lämpö, se vaan antaa mulle järjettömän kasan energiaa ja hymyn kasvoille.
Suomenlinna (ruotsiksi Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus ja se on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Suomenlinnasta tuli vuonna 1991 yksi Unescon maailmanperintökohde ja siitä puhutaankin kulttuuriaarteena. Suomenlinnan rakennustyöt alkoivat Suomen kuuluessa vielä Ruotsiin, 1748. Vuoteen 1918 asti se tunnettiin ruotsinkielisen nimensä pohjalta suomalaisittain Viaporina. Suomenlinna on päässyt maailmanperintökohteeksi sotilasarkkitehtuurinsa ansiosta. Linnoituksen ainutlaatuisuus johtuu pitkälti saarten muodoista.
Suomesta löytyy kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Kulttuuriperintökohteiksi Suomessa on nimetty Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas, Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko, Struven ketju, Suomenlinna sekä Sammallahdenmäki. Ainoaksi luonnonperintökohteeksi on nimetty Merenkurkun saaristo.
"Ihminen voi oppia vain menemällä tunnetusta tuntemattomaan."
-Claude Bernard